Hyppää sisältöön

Kategoria: Elektroniikka

Guitar Hero 3: Kitara ei yhdisty Playstationiin

… ja kuinka ongelma ratkaistaan

Guitar Hero -pelisarja oli aikanaan iso juttu pelaajille. Ensimmäisen osan julkaisu tapahtui Yhdysvalloissa vuonna jo 2005 ja pelejä putkahteli siitä eteenpäin noin viiden vuoden ajan suuren suosion saattelemana. Ajan myötä suuren yleisön innostus kuitenkin lopahti jokusen vuoden kestäneen huuman jälkeen – minkään pelisarjan suosio ei toki voi kestää ikuisesti etenkään, kun uudistumista ei suuremmin sarjassa nähty. Vuonna 2015 tehty uudelleen lämmitetty Guitar Hero Live ei auttanut asiaan vaan pelisarja haudattiin vähin äänin.

Aikaa on siis kulunut jo tovi. Itselleni pelisarja ei kuitenkaan aikanaan muutamaa kokeilua lukuunottamatta tullut kovinkaan tutuksi (en ostanut itselle koskaan). Joitain kertoja tuli peli-illoissa toki pelailtua. Nyt onnistuin vuosien jälkeen löytämään Guitar Hero III pelin ja kitaran Pleikka kolmoselle pikkuhiluilla ja ajattelin tutustua peliin lähemmin. Se hyvä puoli on tutustua pelisarjoihin vasta muiden kyllästyttyä, ettei peleistä tarvitse maksaa juurikaan paria kolikkoa enempää!

Huonoja puoliakin odottelussa on. Nimittäin käytetyt ja jo vuosia kaapin perukoilla lojuneet romut eivät aina välttämättä ole enää ihan priimassa kunnossa. Toisaalta tuo ajan patina tuo oman fiiliksensä ja nostalgisia muistoja vuosien takaa. Tarpeen olisi aina kuitenkin se, että laite ja peli toimisivat asianmukaisesti!

Yllätys olikin aikamoinen kun tämä, vasta n. 13 vuoden ikäinen kitara, ei lähtenyt yhdistymään Playstationiin lainkaan. Patterien asentamisen jälkeen virrat tulevat kyllä laitteeseen mutta kitara ei yhdistä vastaanottimeen. Laite ei varsinaisesti ole retroikään edes ehtinyt, kun on jo korjauksen tarpeessa! Aika hävytöntä laatua nykyisin, mutta tätähän tämä nykyisin on vähän laitteessa kuin laitteessa. Onneksi on kuitenkin meitä, joille vanhan pelilaitteen kunnostaminen on vähintäänkin yhtä hauskaa kuin sillä pelaaminen!

Työkalut esiin!

Lähes tulkoon kaikessa elektroniikassa ikuisuusvaivana ovat surkeat kondensaattorit. Kondensaattorit tehdään (tarkoituksella) kestämään vain joitain vuosia, jonka jälkeen ne ovat vaihtokunnossa. Eräänlaista ajastettua hajoamista siis, jotta meille kuluttajille voidaan myydä uusia laitteita. Onneksi niiden vaihtaminen on helppoa. Tämän kitaran 2 kondensaattorin vaihtaminen on nopea juttu! Korjaamiseen edellyttää kolvaamista mutta se ei ole lainkaan hankalaa. Tarvittavat työkalut:

  • T10 koon torx ruuvimeisseli, näitä saa esim. Motonetistä muutamalla eurolla
  • kolvaustarvikkeet (minimissään kolvi, tinaa ja tinaimusukkaa)
  • vaihtokondensaattorit (47uF 10V ja 220uF 10V)

1. Avaa kotelo

Ruuvaa takanaolevat torx-ruuvit auki. Kotelon saa ruuvien poistamisen jälkeen helposti auki. Huomaa että takuutarran alla on vielä yksi ruuvi!! Tätä en ihan heti löytänyt ja ihmettelin, kun kotelo ei lähdekään aukenemaan.

Guitar Hero 3: Kitara ei yhdisty Playstationiin 1

Vaihdettavat kondensaattorit ovat kuvan oikeassa alanurkassa sijaitsevalla emolevyllä.

Guitar Hero 3: Kitara ei yhdisty Playstationiin 2

2. Kondensaattorit! Irroita ja kiinnitä!

Tässä vielä lähikuvaa piirilevystä. Piirilevyssä on kiinni pari johtoa, jotka lähtevät vetämällä irti. Toinen on isompi lattakaapeli ja toinen pienempi johto. Kummankaan irroittamisessa ei onneksi pitäisi olla suurempaa haastetta vaan ihan pieni kiskaisu riittää. Piirilevy on puolestaan kiinni kotelossa kahdella ristipääruuvilla, jotka pitää myös ruuvata irti, jotta piirilevyn kääntöpuolella pääsee käsiksi ja juottamaan tinat irti!

Guitar Hero 3: Kitara ei yhdisty Playstationiin 3

Irroitettavat kaksi kondensaattoria ovat 47uf 10V ja 220uF 10V. Volttimäärä voi olla isompikin kuin tämä, mutta ei pienempi! Kapasitanssi taas tulisi olla juuri tämä sama kuin vanhassa komponentissa. Itseltäni löytyi 16V versiot molemmista valmiina, joten käytin niitä. Isompi fyysinen koko ei tässä kohtaa haittaa, vaan osat sopivat hyvin piirilevylle.

Guitar Hero 3: Kitara ei yhdisty Playstationiin 4

Nuo pari mötikkää siis tulee kolvata irti ja korvata uusilla osilla. Vaikkei olisi kolvaamisesta mitään kokemusta niin suosittelen mielihyvin tätä ensimmäiseksi projektiksi. Komponentit ovat helppoihin paikkoihin sijoitettu, eivät ole kovin pieniä (= helppo kolvata) – ja tosiaan niitä on vain kaksi. Kolvin ja tinaimusukan avulla poista vanha tina niin tarkasti kuin mahdollista. Kun tinaa on saanut riittävästi poistettua, saa vanhan komponentin irroitettua. Tämän jälkeen on syytä vielä kertaalleen kuumentaa piirilevyä ja puhdistaa se imusukan avulla.

3. Kootaan kotelo – ja taas Guitar Hero rokkaa!

Kun kondensaattorit on vaihdettu, kokoa kotelo, ruuvaa torxit kiinni ja – voilá – Guitar Hero kitarasi pitäisi taas yhdistyä Pleikkariin!!

Kondensaattorien vaihtaminen on ”ihmelääke” lähes kaiken temppuilevan elektroniikan korjaamiseen – etenkin jos on kyseessä vähänkin ikääntynyt laitteisto. Myös korkeaksi pääsevä laitteen lämpötila voi rikkoa laitteen halpoja komponentteja vaikkei ikää olisi vielä kovinkaan montaa vuotta ehtinyt kertyä.

Guitar Hero 3: Kitara ei yhdisty Playstationiin 5

ps. mikäli kellastuneen muovin valkaisu kiinnostaa, lue myös aiempi kirjoitukseni TÄSTÄ

Jätä kommentti

Kokeiltua: Muovin Retr0bright / Retrobright -valkaisu

Retrobright valkaisusta on ollut paljon puhetta retrokoneiden harrastajien keskuudessa. 80-90-luvun muovilaitteiden kellastuminen on aiheuttanut päänvaivaa harrastajille – hyvinkin pidetyt koneet saattavat näyttää rumilta huonokuntoisilta. Ennen kaikkea kyse on siitä, että olisi visuaalisesti miellyttävämpää keräiljöille ja harrastajille jos kone olisi alkuperäisessä, siistissä kuosissaan!

Mistä kellastumisessa on kyse ja mitä sille voi tehdä?

UV-säteily, valo yleisestikin, mutta myös lämpötila ja kosteus. Näitä tekijöitä kaikkia on epäilty regoivan muoveissa palonestoaineena käytetyn bromin kanssa aiheuttaen muovipinnan kellastumista – tai pahimmillan lähes ruskeaa väriä. Kellastuminen on vain aivan muovin päälimmäisessä pintakerroksessa ja tästä syystä moni onkin haaveillut josko tuon pintakerroksen saisi valkaistua jollain (kemiallisin) keinoin ja vanhan pelikonsolin tms. entiseen loistoonsa.

Olen törmännyt jonkun verran foorumeilla ja netissä yleisestikin kokemuksiin ns. retrobright -menetelmään. Lopputulokset ovat olleet vaihtelevia – osa hyviä ja osa huonoja. Toteutuksiakin kun lienee erilaisia yhtäpaljon kuin tekijöitäkin – kuten aina harrasteprojekteissa. Kun sain käsiini eräänä päivänä erittäin pahasti kellastuneen/ruskettuneen Super Nintendon, ajattelin että se voisi toimia hyvänä koekaniinina. Yritin lueskella sen tiedon mitä löysin ja ihan uteliaisuuttani katsoa mitä siitä tulisi – vai tulisiko muuta kuin muovinkeräysjätettä.

Lähtötilanne: Aloitetaan retrobright valkaisu!

Kokeiltua: Muovin Retr0bright / Retrobright -valkaisu 6
Lähtötilanne: Täysin valkoista pöytää vasten erottuu hyvin kuinka puhdas mutta vanha muovikotelo on muuttunut likaisen ruskeaksi ajan saatoksi.

Testikappaleeksi valikoitunut yksilö on extreme-esimerkki siitä miten pahasti muovi voi kellastua. Jos tämän saisi valkaistua, niin menetelmä todellakin toimisi! Retrobright resepti :

  1. 200ml Vetyperoksidia
  2. 2tl ksantaanikumia
  3. 1 tl glyserolia
  4. 1/4 tl Vanish Oxi Action -valkasuainetta (jauhe)
  5. 1tl kuumaa vettä

Varsinaisena aktiivisena valkaisuaineena toimii vetyperoksidi ja Vanish katalyyttinä. Muiden aineiden tarkoituksena on tehdä aineesta geelimäinen ja auttaa sen pysymisessä paremmin paikallaan kappaleessa kiinni.

Ensimmäinen käsittely

Sivelen Super Nintendon osat kauttaaltaan geelillä, käärin elintarvikekelmuun ja asettelen aurinkoon. Kyseessä hellepäivä ja osat saisivat aurinkoa koko päivän. Geelin peroksidivahvuus tässä siis n.3%. Laitan heijastavaa foliota vielä ympäröimään jotta auringon uv-säteilyn vaikutus vahvistuisi.

Kokeiltua: Muovin Retr0bright / Retrobright -valkaisu 7

Ensimmäisen päivän tuloksena selkeästi vaalentunut kone. Harmillisesti tulos ei kuitenkaan ole tasainen, vaan selkästi laikukas (kuva antaa hiukan liian optimistisen kuvan todellisuudesta). Lopputulos ei oikeastaan miellytä vaikka vaalentumista tapahtuikin.

Kokeiltua: Muovin Retr0bright / Retrobright -valkaisu 8

Toinen käsittely

Seuraavana päivänä pientä muutosta käsittelyyn. Jäljen epätasaisuun näyttäisi johtuvan kelmusta ja sen aiheuttamasta epätasaisuudesta valkaisuaineen asettumisessa kotelon päälle. Tällä kertaa asetan osat uunivuokaan, sivelen taas geelillä ja asetan kelmun päälle. En siis erikseen kääri osia muoviin.

Kokeiltua: Muovin Retr0bright / Retrobright -valkaisu 9

Kolmas ja viimeinen käsittelypäivä

Toisen käsittelypäivän jälkeen muutos ei ole enää yhtä dramaattinen. Selkeästi tummuneita kohtia yhä. Taas pieni muutos tekniikkaan: geeli saa nyt jäädä. Nyt laitan vähän vahvemman liuoksen ja upotan osat kokonaan vetyperoksidiin (vähän vahempi, n. 7% liuos + katalyyttiä joukkoon).

Kokeiltua: Muovin Retr0bright / Retrobright -valkaisu 10
Upotusmenetelmä: kotelot upotetaan kokonaan vetyperoksidi + katalyyttiliokseen. Kiviä vähän päälle pitämään osat pohjalla

Virheliike kostautuu!

Kotelo on sitkeästi yhä epätasaisesti vaalentunut. Yritän löytää netistä jotain kokemuksia aiheesta. Ei tahdo oikein löytyä. Jostain kuitenkin löytyy että asetonia voisi kokeilla. Koska tässä tutkivaa journalismia ollaan tekemässä niin kaikki keinot käyttöön! En kuitenkaan jaksa kaupasta sentään purkillista asetonia lähteä hakemaan, joten kynsilakan poistoaine saa kelvata vaikka siinä onkin asetonin lisäksi jotain muita aineita.

Mikään ihmeaine se ei tämä asetonikaan näyttänyt olevan. Asetoni sulattaa hiukan muovia, joten se kyllä pureutuu päälikerrokseen. Mielestäni saan tummuneisuutta hiukan hinkattua pois. Into kuitenkin kostautuu kun en huomaa siirtymistäni mustan tekstin päälle ja sehän lähtee leviämään. Hyvin siis pureutuu aine – nyt on kone sitten ilman Nintendo logoa! 🙂

Loppupäätelmät

Mitä tästä (kauheasta) vaivasta jäi käteen? Tunnelma on vähän kaksijakoinen. Mielestäni tuo valitsemani yksilö oli jo niin ruskea ettei sitä oikein silmä enää kestänyt. Nyt… Selkeästi parempi! Mutta ei kuitenkaan riittävän hyvä mielestäni (ja lisäksi onnistuin prosessissa hölmöyttäni poistamaan Nintendo logon). Alkuperäiseksi palauttaminen on siis tälläkin menetelmällä näemmä erittäin vaikeaa ja työlästä jos on erittäin tummentunut kotelo kyseessä. Päälimmäinen fiilis ja päätelmä on se ettei tämä kaikki ole sen arvoista. Vaiva on iso ja aineetkin maksavat rahaa jne. Tällä kokemuksella hieman vaikea perustella itselle tämän menetelmän hinta/vaiva/laatusuhdetta.

Jos päädyn joskus vielä jotain kuitenkin valkaisemaan, tulee se olemaan joku pienempi esine (esim. pelkkä ohjain, käsikonsoli tms. voisi olla ihan ok käyttökohde!). Lego harrastajat kuulemma valkaisevat legoja tällä, varmasti toimii siihen tarkoitukseen hyvin! Aineen teho tuli nimittäin todettua. Moniosaisiin, eri värisiin ja isoihin kappaleisiin, kuten testini Super Nintendon kotelo, en aio käyttää. Ei ole sen arvoista.

Testaaminen oli kuitenkin ihan mielenkiintoista, jos teillä on jotain sopivia testikappaleita niin kokeilkaa itse ihmeessä – ehkä teillä onnistuu paremmin. Suosittelen kuitenkin pysyttäytymään uppomenetelmässä – geelin tekeminen oli mielestäni turhaa ja upotus takasi selkeästi tasaisemman lopputuloksen. Ja olkaa varovaisia peroksidin kanssa – n.3% liuos toimi itselläni jo hyvin ja on turvallista käsitellä, vahvana liuoksena se on vaarallista!

Kokeiltua: Muovin Retr0bright / Retrobright -valkaisu 11
Ennen / jälkeen. Kuvasta näkyy selkeästi kuinka käsittelyn lopputulos jäi epätasaiseksi. Teksti lähti asetonia testaillessa – tummuutta kyllä lähti mutta lähti tekstikin.

Hyvää:

  • Voimakas valkaisuteho jo alhaisilla pitoisuuksilla (3-7% vetyperoksidi + Vanish katalyyttinä + UV säteily)
  • Upotusmenetelmällä helppo resepti, vain pari ainetta

Huonoa:

  • Jälki epätasaista
  • Aikaa saa kulumaan paljon näperrellessä
  • Hinta/vaiva/laatusuhde

ps. mikäli piharakentaminen kiinnostaa, lue myös aiempi kirjoitukseni TÄSTÄ

Jätä kommentti

Kokeiltua: Kindle Paperwhite 3rd gen

Lähtökohtani e-kirjojen lukulaitteen hankinnalle (Kindle)

Olen onnistunut välttelemään eKirjojen lukulaitetta näihin päiviin asti. Olen usein melkolailla ’early adopter’ henkilö kaiken maailman uusien vimpaimien suhteen ja kiinnostunut ottamaan käyttöön uutta tekniikkaa, mutta tämä on ollut outo poikkeus tähän sääntöön. En toki ollut mikään kirjojen heavy user, mutta enenevissä määrin olen huomannut löytäväni kiinnostavaa ulkomaista tietokirjallisuutta mikä kiinnostaa – ja tämän saamisen luettavaksi on toki digitaalisesti ylivoimaisen paljon edullisempaa ja nopeampaa kuin fyysisenä kopiona.

Viime kesänä Unity innostukseni lähti todenteolla käsistä ja löysin Unityn uutiskirjeen suosituksista perusteoksen ”Unity in Action, Second Edition: Multiplatform game development in C” . Voin kertoa tästä kirjasta eri postauksessa lisää, mutta kantaessani tätä 400-sivuista kirjaa mukanani lomamatkalla käväisi jälleen mielessä että digitaalinen kopio saattaisi olla helpommin mukana kulkeva kuin tämä tiiliskivi! Tästä syystä olen silmäillyt e-kirjalaitteita jotka mahdollisesti ratkaisisivat tämän ongelman.

Sopivaksi laitteeksi löytyy Kindle

Aikaa kului kuitenkin vielä aina tämän vuoden puolelle – noin kuukausi sitten tilasin vihdoin eBaysta käytetyn Kindlen Paperwhite version. Päädyin eri vaihtoehdoista Kindleen, koska kyseinen laite on muodostunut jo alalla käsitteeksi ja on vuosien varrella ollut kutakuinkin aina testivoittaja. Täytyy nyt tätä laitetta useamman viikon käyttäneenä sanoa, että olisi ehkä voinut hankkia jo aikaisemmin – niin kätevästä laitteesta on nimittäin kyse.

Amazon Kindle Paperwhite
Testi ja kokemuksia e-kirjan käytöstä
Amazon Kindle

Kindlen Paperwhite -laitteet ovat edenneet 2018 julkaistuun neljänteen sukupolveensa. Pääsyin kuitenkin ostamaan ebaysta käytetyn, 3. sukupolven laitteen.  Nämä kolmannet versiot näyttävät olevan yhä kirjoitushetkellä Suomessakin myynnissä mm. Powerissa. Ilmeisesti Amazon pitää useamman sukupolven laitteita myynnissä rinnakkain Applen tapaan saaden useamman hintakategorian markkinoille. Powerin myymä versio on mainoksellinen versio – eli Amazonin mainoksia ilmestyy lukitusruudulle. En osaa sanoa kuinka häiritsevää tuo on koska itselläni on mainosvapaa versio. Tuskin kovinkaan häiritsevää?

Kindle Paperwhite ei siis ole perinteinen tabletti iPadin tapaan – vaan näyttö käyttää eInk tekniikkaa. Tällainen näyttö ei ole perinteinen näyttöruutu, vaan elektroninen paperi. Tämä on huomattavasti silmäystävällisempi tapa lukea kuin esim. iPadin ruudulta luettava teksti. Kindlelläkin on tablettiversio (”Kindle Fire”), mutta en siis suosittele sen hankkimista koska siinä on perinteinen näyttöruutu. Elektronisen paperin hyötynä on myös alhainen virrankulutus. Siinä missä olemme jo tottuneet kännykän ja tabletin jatkuvaan lataamiseen, e-kirja ilahduttaa meitä viikkokausia kestävällä akullaan. Näyttö ei vie lepotilassa virtaa, vaan vain päivittäessään tekstiä ruutuun (esim. sivua vaihdettaessa). Toki lukiessa myös taustavalo vie jonkun verran virtaa jos se on päällä – mutta sekään ei tee laitteesta todellaan mitään kännykänkaltaista virtasyöppöä!

Uusimmassa Kindle sukupolvessa näyttäisi olevan ’Audible’ tuki, eli äänikirjojen kuuntelumahdollisuus bluetooth kuulokkeilla. Ei välttämättä huono ominaisuus tuokaan olisi! Kannattaa jokatapauksessa ehdottomasti ostaa paperwhite-versio laitteesta, koska siinä on taustavalo – voit siis lukea vaikka pimeässä ilman että häiritset esim. nukkuvaa puolisoa!

Kindle Paperwhite: käytännön kokemuksia

Kindle ei tietääkseni tue ihan kaikkia e-kirja formaatteja – mutta en ole asiaan jaksanut niin paljoa perehtyä, koska on olemassa aivan loistava ilmainen ohjelma nimeltä Calibre. Tällä ohjelmalla saa muokattua melkolailla kaiken materiaalin Kindlelle sopivaan muotoon. Olen käyttänyt mm. pdf-tiedostojen muuutamiseen laitteelle sopivaksi. Ohjelman käyttö on helppoa ja muuntaminen tapahtuu parin napin painalluksella. Tämän jälkeen kirjat voi siirtää usb-johdon kautta tai lähettämällä ne sähköpostitse omaan Kindle-tiliinsä, jonka kanssa laite synkronisoituu. Kätevää.

Amazon Kindle Paperwhite
Kindle Paperwhite 3rd gen

Koska kyseessä on Amazonin laite, luonnolisestikin laitteesta löytyy natiivina Amazonin kirjakauppa, josta saa suoraan ostaa luettavaa. Usein sopivaa viihteellistä luettavaa voi  löytää jo muutamalla eurolla. Kaupasta on myös mukava etsiä ilmaiskirjoja jos on avoimin mielin ja ei ole turhan kranttu kirjojensa suhteen. Saatavilla on myös lehtitilauksia – joskus sieltä löytää tarjouksesta jo noin 5-10USD vuosimaksulla jonkun lehden luettavaksi! Heräteostoksia tulee varmasti tehtyä koska mielenkiintoista luettavaa on niin paljon!

Parhautta on itselleni on ollut erityisesti oman materiaalin siirtäminen laitteeseen. Osan materiaalista olen vetänyt Calibren läpi (kääntänyt sopivaan muotoon), osa on toiminut suoraan laitteessa.  Olen löytänyt humblebundle.com tarjouksista e-kirjoja pikkurahalla isoja kasoja. Sinne tulee tasaisin väliajoin kirjakasoja myyntiin, joihin pääsee käsiksi alkaen yhdellä dollarilla. Nyt laitteessani on parikymmentä kirjaa odottamassa lukemista – ja mikä parhainta, nämä kirjat kulkevat mukanani minne ikinä menenkin.  Sen verran paljon tulee nykyisin vietettyä aikaa jalkapallokentän laidalla erinäisissä turnauksissa, että ei ole pahitteeksi että muutama kirja on tarvittaessa taskussa!

ps. Lue myös ajatuksiani elinikäisestä oppimisesta TÄSTÄ

Jätä kommentti
(c) SteamedPoet 2019